perjantai 15. toukokuuta 2015

You are not lost.

 Takana outo viikkoa, todellista mutta epätodellisen tuntuista. Tässäpä yksi todella vähäpätöinen esimerkki todella arjen epätodellisista kummallisuuksista. Ostin epähuomiossa kielon tuoksuisia siteitä, siis kielon....meinasin tipahtaa pytyltä kun tajusin, että mikä vessassa tuoksahtaa. Ai että voi aikuinen ihminen olla tipahtanut kehityksen kelkasta. Voin kyllä tunnustaa, että en edelleenkään kaipaa kielon tuoksua pikkareihin, maljakkoon kyllä. Viikkoon on mahtunut sairaalakäyntiä, itsensä ylittämistä lenkkipolulla, paljon pyöräilyä, kivan postipaketin hakua postista, leipomusten suunnittelua, tarjouksen laatimista, aivosumua, lattioiden maalauksen suunnittelua....lisää aivosumua..... Hain tällä viikolla Herttasen paketin postista niin en voinut kuin hämmästellä kuinka osuvan kortin Anne oli sujauttanut paketin mukaan. Paketin sisältöön palailen paremmalla ajalla ensi viikon aikana. Korttia olen tutkiskellut tällä viikolla useamman kerran. Kuinka oikeassa tällaiset pienet sanonnat voivat olla, kliseisiä mutta omalla tavallaan voimaannuttavia ja tsemppaavia. Korttia tuijotellessa olen taas havahtunut siihen että olen todellakin juuri siellä missä minun pitääkin olla (en ollenkaan eksyksissä) ja jatkaa kohti omia tavotteita kohti pienin askelin. 
Oikein ihanaa ja voimaannuttavaa viikonloppua sinulle.
  

Heidi

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Vihertääkö lautasellasi?

Myönnettäköön, että useammin saisi vihertää, sillä lailla reilusti. Useimmiten tulee leikattua tomaattia, paprikaa ja kurkkua lautasen reunalle. Eipä ihme että "saalatit" alkaa puuduttaa. Joskus sitten sattuu näitä päiviä, että haluaa tehdä hirmu saavillisen salaattia jota saakin sitten syödä useamman päivän. Tämän ison vadin täytin erilaisilla vihreillä, täysjyväpastalla, fetajuustolla, tomaatilla, paprikalla, parsalla, avokadolla, suolaheinällä ja taisi siellä jossain jemmassa olla rucolaakin. Päälle pirskottelin oliiviöljyä, sormisuolaa ja myllystä mustapippuria. Tänään voisi olla taas tällainen salaattipäivä ihan vaan tuomaan iloa sadepäivään. Puuduttaa meinaan niin vietävästi nyt tämä taukoamaton vesisade. Olisi ihan pakko saada aurinkoa, edes se pieni pilkahdus. On nimittäin mahdollista, että taivun kohta tämän sateen alla samalla tavalla kuin pihalla hortensian oksat ja kömmmin peiton alle odottamaan sitä aurinkoista päivää. Tosin tänään on sohvaperun lenkityspäivä joten eiköhän askelten edetessä sateinenkin ilma muutu taas ihan siedettäväksi. Sitä odotellessa!

Ihanaa keskiviikkoa sinulle!
Heidi

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Onnea Äideille ja onnea voittajalle!

Ihanaa aurinkoista äitienpäivän aamua jokaiselle äidille ja erityisesti omalleni. 
En aio tehdä mitään syväluotaavaa analyysiä äitiydestä, mutta muutamia asioita haluaisin antaa omille lapsilleni. Paljon syliä, haleja, suukkoja, aikaa ja huomiota (välillä tässä onnistumatta), haluan kannustaa tyttöjä olemaan rohkeita, rohkeasti omia itsejään. Rohkeutta kulkea oman unelman ohjaamalla tiellä rajoja unohtamatta. Jotakuinkin näillä eväillä olen itsekin saanut kasvaa ja näin jälkikäteen ajatus on tuntunut oikein hyvältä. Iso kiitos siitä 

Sitten ihanan arvonnan voittajaan. Kiitos vielä kerran kaikille osallistujille. Perinteisen leikkaa, liimaa, sekoita hatussa- arvontamenetelmän voittajaksi nousi tällä kertaa facebookin puolelta Nina Kohonen. Onnea, onnea, onnea!

Nina Kohonen Hirmu vaikea päättää keltaisen Nora-neulostunikamekon ja Gabriella-neuloshaalarin välillä, mutta teen valinnan monikäyttöisyyden perusteella. Nora-neulostunikamekko.  Niin ja 2 arpaa.


Nyt aamukahvin tuoksun perässä keittiöön.
Kaunista päivää sinulle.
Heidi 

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

En tahdo kuuta taivaalta

...kuin kerran vuoteen lauleskelee Mikki Egotripin biisissä Nopeimmat junat. Oman kuuni olen löytänyt uudelleen sohvaperunan juoksukoulun kautta, ja itse asiassa juurikin tänään, viidennellä viikolla. Kun tunsin hien virtaavan selässä ja hikikarpaloiden noustessa otsalle. Vielä on matkaa, mutta maltilla mennään, kerrankin säntillisesti ohjeiden mukaan.  Lonkan kireä lihaskalvo on edelleenkin kireä, mutta jostain syystä lönköttely on enemmän sen mieleen kuin reipas kävely. Askelluksen täytyy olla todella erilaista kävelyn ja juoksun välillä. Kuvathan ei sinänsä liity tähän juoksemiseen mitenkään, mutta arjen pieniä onnenhetkiä kuitenkin. 
Vaari opetti lapset pelaamaan shakkia. Onneksi en kerennyt liimailla nappuloita purkin kansiin ja sprayailemaan niitä. 
Tuore kala tekee mut aina onnelliseksi, suolaa ja timjamia, mieluiten melkein raakana ja meren makuisena.
Tämä jokavuotinen taimien kasvattaminen on aina oma lukunsa, onnen ja pettymyksen hetkiä.
Uskollinen vanha ystävä joka osoittaa huomiota erityisesti silloin kun luulet haluavasi olla yksin.
Ihan vaan muistutukseksi, me kaikki olemme♥
Pala pannaria kirkastaa sateisimmankin päivän.
Nämä tassut tassuttelee joka päivä sylissä, vaatii kinkkua aamuisin pöydänjalkaa vasten, raapii terassin ikkunaa, huiskii kissanhiekkaa pitkin kämppää ja sotkee näppärästi neulelangat. Ei uskoisi, aika viattoman näköiset.
Arjen taidetta.
Oi kyllä, kesäpäivä lasissa.
Aamiaismunakas
4 hengelle
5 kananmunaa
5 rkl kylmää vettä
suolaa 
mustapippuria

sekoita kevyesti ja kaada leivinpaperilla vuorattuun vuokaan.

Ripottele täytteeksi mitä kaapeista löytyy, raastettua juustoa, paprikaa, yrttejä, sipulia, kinkkua....
Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia uunista riippuen.
Parsaa, parsaa ja parsaa. Siitä ei vain voi saada tarpeekseen ja nyt on kausikin parhaimmillaan. Nautiskelen parsat ehdottomasti paistettuna. Voi olla, että en enää ikinä keitä parsaa...
Tähän loppuun vinkkaan vielä kohta päättyvästä Second Chance arvonnasta ja kolmen taitavan naisen Pop Up:sta. Jos olet liikkeellä Helsingissä niin kuljeta jalkasi Lasipalatsiin, Akkuna-tilaan. Lisätietoja löydät linkin alta. Ekologista, persoonallista ja laadukasta suomalaista suunnittelua♥ 
Ihanaa viikon jatkoa sinulle, kuullaan taas ja kiva kun poikkesit täällä.
Heidi

perjantai 1. toukokuuta 2015

Enjoy& Drink.....

with people you love
Kerran vielä kuopuksen synttäreitä, vappufiiliksellä. Voi veljet ja siskot, alkaa olla aika päästä näistä serpentiineistä. Jos vaikka jo huomenna.....
Nyt on kyllä syöty (paljon) ja juotu (paljon) ihanien ja rakkaiden ihmisten kanssa. Ja miksikäs ei, onhan elämä kaunis lahja jota on tilaisuuden tullen syytä juhlia.
Lasten ikisuosikit, mutakakkumuffinit, resepti löytyy linkin takaa.
Kahdesta pavlovapohjasta ja perus kakkupohjasta rento nakukakku. Väliin kermaa, mansikkaa, persikkaa ja lemon curdia.
Kylmäsavulohi piirakkaa rucolalla ja sitruunalla.
Paahdetut ja suolatut mantelit Lidlin irtomyynnistä, mielettömän hyviä. 
Kahdeksan kakkukynttilää. Niin ne vuodet vierii villiä vauhtia.
Pellavaliinat on kiitollisia. Jos et jaksa silittää, rutista ja rypistä. Mitä enempi sen parempi.
Ruusuja sinulle, minulle, meille kaikille.
Mitä toivoit kun kaikki kynttilät sammuivat? 
Näihin kuviin ja tunnelmiin. Ensi kerralla jotain muuta.
 Ihanaa vappupäivän iltaa ihan jokaiselle ja vinks vinks vielä kerkiää osallistumaan ihanaan Second Chance arvontaan.
Heidi


maanantai 27. huhtikuuta 2015

Pikkuisen pihalla

Aurinko vilahtelee ja siivoaminen kiinnostaa kuin kilo kiviä. Kun pihalle kantaa jotain tuuletettavaa niin joka kertalöytyy jotain paljon mielenkiintoisempaa kuin vaikka mattojen tamppaus. Niinkuin esimerkiksi todella pulleat alppikärhön nuput (nyt jo!!) tai juuri kukkaan puhkeamassa olevat pensaat ja kevätvuohenjuuret. Orvokitkin voisi istuttaa jo ruukkuihin. Näyttäisivät kestävän jo hienosti ja eikä kovien yöpakkasien vaara taida olla enää kovinkaan suuri. Näin alku keväästä ja kesästä kerään melkein kaikki kukat sisäänkäynnin läheisyytteen missä ne näkee mennen tullen. Terassilla ei tule vielä varsinaisesti oleskeltua, mutta jotain pientä sinnekin pikkuhiljaa laitellaan. Koska keskittymiskyky siivoamisen suhteen on tänään täysi nolla niin täytyy ottaa vanha kikka apuun. Puhelimeen ajastin päälle vaikka vartiksi, imuroidaan siinä ajassa niin paljon kuin kerkiää. Pieni tauko ja jatketaan imurointia. Jos joku ihmettelee, että kuinka kauan imuroiminen voi viedä niin meillä siinä menee helposti reilu tunti, usein pidempäänkin. Joskus haikailen vanhoja aikoja kun koko kämppä oli siivottu alle tunnissa :) Mutta ei nyt auta tässä peffaa pidempään  lepuutella, huomenna olisi nimittäin taas pienet kekkerit. Sii juu ja oikein ihanaa viikon alkua!
Heidi

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Yhtä juhlaa

 Sateisena ja harmaana päivänä on mukava palata vielä alkuviikon kaverisynttäreihin ja värikkäisiin hetkiin. Juhlat vietettiin tosiaan vapputeemalla ja samat serpentiinit ja pallot roikkuu edelleen katossa. Tänä vuonna vappu taitaa päihittää pituudeltaan jopa joulun, heh. Tänä keväänä olen todellakin herännyt lapsiperheen ruuhkavuosiin oikein huolella. En kyllä koskaan tullut ajatelleeksi, että jotkut päivät tai viikot vedetään läpi lähes minuutti aikataululla, kalentereita tutkaillen ja oma hengähdystauko ujutetaan lasten harrastuksen tai työmatkan ajaksi jos hyvä tuuri käy. Hatunnosto suurperheille, en pysty villeimmissäkään kuvitelmissani keksimään miten selviätte kaikesta pyörityksestä. Juhlia järjestellessä tulin ajatelleeksi, että kuinka iloiseksi minut teki se että meidän pikkuruisesta kaupungista löytyy Säästötalo Latvala josta sain kaiken näihin lastenjuhliin yhdellä kerralla ja vieläpä edukkaasti. Mikä säästö niin rahallisesti ja varsinkin ajallisesti. 
Latvalalta haettiin tosiaan kaikki asiaan kuuluvat varusteet. Ilmapallot, serpentiinit, isot saippuakuplat, vappuhatut, mukit, lautaset, servetit, vappuhuiskat, kiva kesäinen ja reilun kokoinen mehukannu ja jopa suklaiset koristeet mokkaruutujen päälle.
Pihalle laitettiin puiden väliin värikäs viirinauha ja kukkapurkkeihin kimaltelevat vappuviuhkat. Itse askarreltiin viipperät kukkakepeistä, kartongista ja nastoista jotka tarttuvat myös mukaan matkaan samaiselta Latvala reissulta.
Herkuiksi kuopus oli toivonut munkkeja, simaa ja limuja, mokkaruutuja ja jäätelöä, sipsiä ja mutakakku muffinseja, paljon jellyjä ja tietysti karkkia. Yllättäen karkkia meni vähiten ja mokkaruutuja sekä muffinsseja eniten. Karkkipäivä oli siis omalta osalta turvattu :)
Ei voi kuin taas todeta, että on nämä pikkuihmiset vaan niin mainiota porukkaa. Ja kuinka monta mahtavan erilaista persoonaa tuohon pöydän ympärille mahtuu. Iloista puheen sorinaa, naurua ja yhteisiä leikkejä.
Kaikki on juhlien jälkeen aina vähän heikun keikun ja vähän sinnepäin. Ihan niinkuin kuuluukin.
Mutta hei, nyt on niin jännät paikat Tähdet, Tähdet ohjelmassa että ei pysty keskittymään kirjoittamiseen ollenkaan :) Joten se on heipat nyt ja kuullaan taas jaa osallistukaa muuten sivupalkista ihanaan Second Chance arvontaan!

Heidi

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails