tiistai 2. syyskuuta 2014

Hedelmät ja haasteet

Tänä syksynä näyttää tulevan aivan mahtava omenasato. Samoin luumuja on niin paljon kuin vaan jaksaa syödä. Luumupuu kasvaa aivan tontin perällä, autotallin takana ja on  jäänyt raukka aivan huomiota vaille ja venähtänyt aivan tolkuttoman pitkäksi. Asialle on tehtävä mahdollisimman nopeasti jotain. Oman pihan hedelmät ei aiheuta haastavia hetkiä. Ainoastaan sen suhteen, että kuinka paljon jaksaa leipoa omppupiirakkaa tai kuinka paljon luumuja on riittävästi ennen kuin vatsaa nipistää. Olen tässä vaivihkaa viikon verran seuraillut kaupassa muovitettujen asioiden määrää. Osallistuin Muoviton Syyskuu kampanjaan ja nyt ollaan oltu jo kaksi päivää tosiasioiden äärellä. Voi olla, että meidän perheessä ei syödä salaattia kuukauteen. Joka ikinen marketin salaatti oli kääräisty muoviin. Minkä takia leipäpussissa on muovia ja miljoonassa muussa paikassa? Arvaatte varmaan, että nyt haasteen tiimmellyksessä muovit hyppää silmille. Nämä kuvissa näkyvät ihanat litteät persikat on pakattu kristallimuoviin. Ei siis litteitä persikoita, pyöreitä kyllä. Olen päättänyt pärjätä mahdollisimman hyvin ilman muovia tämän kuukauden. Arvaan kyllä, että jossain joudun taipumaan. Kukaan ei varmaan esimerkiksi suostu pyllyä pyyhkimään vaahteranlehdellä vaikka niitä on kohta maasta maasta haravoitavana tuhansia ja taas tuhansia. Kangaskassit tarkempaan käyttöön. Paperipussien etsintään, pesupussit uusiokäyttöön, ompelukone esiin ja hedelmäpussien ompeluun. Jos kuukauden mittainen haaste ei houkuttele niin löytyy kevyempikin vaihtoehto Plastic free tuesday. Pieni teko.....tiedätte kyllä. Mahdollisesti väliraporttia parin viikon päästä ja viimeistään kuin syyskuu on lopuillaan. Jos olet tarttunut samaiseen haasteeseen niin olisi tosi kiva kuulla minkälaisia ajatuksia se on sinussa herättänyt.  Mä lähden nyt murupullien kainaloon.

Heidi


maanantai 1. syyskuuta 2014

Kirppistelyä

Lempikirppiksen suljettua ovensa on kirppiksillä käynti ollut hiukan laimeahkoa. Entisen lempparin etuna oli tietysti sen läheisen sijainnin lisäksi se, että siellä saattoi tehdä oikeita (tai ainakin siltä tuntui sillä hetkellä) löytöjä. Tosin tuli niitä hutejakin, mutta eipä ollut korkeaa  kynnystä kiikuttaa samaa tavaraa samalle kirpparille takaisin kiertoon. Tänään poikkesin Tammisaaressa ostoksilla ja siellä tuli pistäydyttyä kirppiksellä. Mukaan tarttui tämä kynttiläjalan ja maljakon yhdistelmä. Aina on plussaa jos tavaralla on enemmän kuin yksi käyttötarkoitus. Lisäksi tykkään pienistä maljakoista jotka saa mielellään olla erilaisia. Niitä on kiva käyttää vaikka kattauksissa tuomassa piristystä.
Pihalta löytyi vielä sekalaisia kukkia. Minttu ja oregano kukkii vielä iloisesti ja löytyi puun juurelta muutama orvokin karkulainenkin. Nyt olisi hyvä aika perehtyä paremmin syyskukkijoihin. Meillä alkaa ainakin kukkapenkit olla kohtalaisen värittömiä tähän aikaan vuodesta, ellei tietenkään ruskeaa lasketa mukaan. Toivottavasti ensi syksynä tilanne on jo toinen. 
Aurinkoista syyskuun ensimmäistä!
Heidi

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Heinäkuun lopusta elokuun loppuun

Hei hei elokuu ja hei hei kesä, virallisesti. Hiukan on suloisen haikeat tunnelmat. Nuorimmainen murupulla saatettiin koulutielle ponnari heilahdellen ja intoa täynnä. Turvallisesti siskojen saattelemana.
Rakastuttiin freesioihin.....
.....piparminttu jääteehen sekä helteeseen.
Jääkahvia ja pähkinöitä kului litra- ja kilotolkulla.
Askarreltiin kasvioita, joista toinen hukattiin ja askarreltiin uudestaan.
Sain kesän kauneimmat kukkaset.
Ja kun kauneimmat kukkaset kuihtuivat haettiin ensiapua kaupasta.
Pyöriteltiin pyörittämästä päästyämme olohuoneessa huonekaluja. Nyt sohva ei liikahda..... ehkä seuraavaan kymmeneen vuoteen.
Sain kuvata ripille pääsevää.....
.....Sekä olla kuvaamassa ihanan iloista hääjuhlaa, jossa oli ehkä kauneinta ruokaa jota olen vähään aikaan nähnyt. 
 Koska Jon Auerin – Beautiful Stranger on nyt pyörinyt korvamatona tänään, niin olkoon se elokuun viimeisen päivän virallinen biisi.

Ihanaa syyskuun alkua sinulle!
Heidi

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Naruviidakossa

Kohta pitäisi lisätä tuonne tunnisteisiin puolivahingossa, sillä lailla nimittäin päädyttiin myös Kansalaistorille naruviidakkoon. Samaisena viikonloppuna kun oli ravintolapäivä niin oli myös Helsingin juhlaviikot polkaistu käyntiin, jotka muuten jatkuvat vielä tämän kuun loppuun. Kannattaa käydä katsastamassa tarjonta vaikka täältä, kaikkenlaista kivaa tekemistä löytyy. Mainiointa tässä naruviidakossa on mielestäni yhdessä tekemisen meininki, valtava yhteinen taideteos. Sieltä löytyy jokaisen tekijän omat solmut ja värit. Olisi hauskaa käydä viimeisenä päivänä katsomassa kuinka valtavaksi tämä naruviidakko on paisunut. Ja mitä ihmettä tälle valtavalle narumäärälle tapahtuu kun sen aika on ohi? 
Kymmenen päivää sitten paistoi todistettavasti  aurinko ja ilmat oli ihanan helteiset. Tänäänkin oli auringossa uudenlaista puhtia, aina kun se pilkahti pilvien, sateen ja sateenkaarien lomasta. Ehkäpä niitä ihania, lämpimiä syyspäiviä vielä saadaan. 

Heidi

maanantai 25. elokuuta 2014

Mummun lohikeitto

Kalakeitto kaikissa muodoissa on ollut mun ruokarakkaus lapsesta saakka ja nyt on ollut ilo seurata kuinka hyvin se maistuu myös omille lapsille. Tosin tilli on pilkottava melkein näkymättömäksi ja sitä on "vaan" koristeena. Pieni huijaus sallittakoon tässä tapauksessa. Keitot on ihanaa syysruokaa ja lämmintä lientä lusikan reunalta hörppiessä koleus kyllä katoaa luista ja ytimistä. Meidän mummun lohikeitto ei varmasti poikkea kovin monen muunkaan mummun keitoista. Paitsi että toisen tekemä ruoka maistuu hyvältä niin meillä mummu piilottelee lohikeittoon runsaasti ruohosipuli tuorejuustoa. Toimii kyllä. Tällä kertaa paahdoin pieniä ruisleipäkuutiota voissa antamaan keittoon vähän rapeutta ja tuore sitruuna toi kivasti raikkautta tähän rakkaaseen ruokaan.  


Iloa alkaneeseen viikkoon!
Heidi

lauantai 23. elokuuta 2014

Olohuone

Olohuoneen muutos alkoi puolivahingossa, mutta niinpä ne mukavimmat jutut yleensäkin alkavat. Ja itse asiassa siellä ei vaihtunut kuin sohva joka on entiseen nähden noin puolitoistakertainen. Siitähän alkoikin sellainen  huonekalujen pyörittely että kerkesin sitä pariinkin otteeseen huokailemaan instan puolella. Mutta sohva löysi paikkansa, tv vaihtoi seinää kaikesta vastustelusta huolimatta, lipastot hivutettiin toiselle seinälle, yksi iso tuoli vaihtoi kotia, blogisohva vaihtoi omistajaa, tauluja siirrettiin seinältä toiselle ja taas takaisin. Alemmissa kuvissa olevat rautalankatuolit saivat sentään jäädä ja samaan hengenvetoon todettiin, että kait tän parketinkin voisi maalata. Jep, jep... Sisustus on selkeästi muuttumassa tummemmaksi ja selkeämmäksi. Isomman sohvan myötä olohuoneen koko on nyt tullut paremmin hyödynnettyä. Aikaisemmin siinä on ollut oikeastaan kaksi erillistä puolta. Toinen kalustettu ja toinen lähes tyhjillään, leikkitilana.  Hempeys, pitsit ja röyhelöt ovat  saaneet  väistyä. Noinkohan ne olisi viimeisetkin raskaushormonit hävinneet aivoista pyörimästä..... Ihanaa on, kun mahdutaan kaikki viisi sohvalle ristiin rastiin rötköttämään jos siltä tuntuu ja vielä jää Carmen-killerollekkin tilaa jos kisulista alkaa tuntua siltä, että pitää päästä rapsutettavaksi. Aika pesä tämä uusi kaluste. Vähemmän rajattuja kuvia tulee kun kaikki on lopullisesti paikoillaan. Täällä olohuoneessa pyörii edelleen myös niitä ei niin toivottuja asioita,kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kolme viikkoa sitten. 



 Mulle napsahti iltapalahuki tex mex 
hengessä :) Teille kaikille ihanille toivottelen oikein rentouttavaa lauantai-iltaa!
Heidi

tiistai 19. elokuuta 2014

Rapujuhlia ja ravintolapäivää

Syksy on virallisesti alkanut. Illat pimenee huimaa vauhtia ja syksyn virallinen startti alkaa meillä yleensä rapujuhlista. Mikä sen mukavampaa, hyvää ruokaa, ystäviä ja naurua vedet silmissä. Ihanuutta oli kun pääsimme koko perheen voimin sunnuntaina Helsinkiin katsastamaan ravintolapäivän tarjontaa ja samalla moikkaamaan veljeäni. Hippasen oltiin myöhään liikenteessä, mutta onneksemme Ruusankatu 3:n sisäpiha ravintola oli vielä auki. Siellä maisteluun lähti mustekala-chorizo annos, kanttarellikeitto rapealla possunposkella ja haukisänkkäri. Lapsiin upposi hienosti uudet maut josta olen todella iloinen. Tai ennen kaikkea siitä rohkeudesta jolla maistavat uusia asioita. Espan puistossa sen sijaan oli vielä kojuja ripirinnan pystyssä ja aika markkina meininki. Toki sielläkin maisteltiin eri juttuja, mutta sydän taisi jäädä sinne Ruusankadulle. Tänään onkin luvassa arkisemmat pöperöt, lohikeittoa mummun reseptillä. Maistuu kyllä näin kolean sateisena päivänä taivaalliselle. Lohikeiton kaveriksi taidan vetää villasukat jalkaan ♥  
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Heidi

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails