Makujen Mathildedal

Hei! 

Tässä olisi tarjolla kilometrin mittainen postaus auringon hellimästä päivästä Mathildedalissa. Olisi tietenkin ollut erittäin fiksua pilkkoa tämä moneen osaan, useammalle päivälle mutta en raaskinut, koinhan itsekin tämän kaiken ihanan yhtenä päivänä. Toivon, että voitte aistia sen leppoisan tunnelman jonka sain tuona päivänä kokea.

Ei pienellä vaivalla vaan suurella tahdolla, muutoksen kaipuusta, tarinoita rakkaudesta, intohimosta ja uskosta omaan tekemiseen. Siihen että yhdessä tehden, yhteen hiileen puhaltaen jokainen saa enemmän. Tämän voi aistia Mathildedalin yrittäjistä.

Päivämme alkoi PetriS Chocolate Room:ssa jossa Nina ja Petri toivottivat meidät tervetulleiksi. Saimme kuulla hauskan tarinan kuinka aivan kuin vahingossa he päätyivät Mathildedaliin. Suklaita (jotka on muuten ihan parhaita) maistellessa saimme myös aimo annoksen tietoa erilaisista suklaista ja sen valmistuksesta. Täällä voi imeä itseensä rentoa vanhan talon tunnelmaa ripauksella designia. Näiden seinien sisäpuolelta löytyy taitoa täydellisten makuparien ja täydellisen tunnelman luomiseen. Olen aina yhtä hämmästynyt ja ihastunut. Kahvilan lisäksi löytyy pikkuruinen Ihana Puoti josta löytyy mm. Saara Paatero-Burtsovin kauniita keraamisia korvakoruja ja paikallisia tuotteita. Täältä löytyy myös raikkaat skandinaaviset huoneet niille jotka haluavat nauttia Mathildedalin tunnelmasta pidempään. Porvoon suunnassa seikkaileville on myös ihania suklaisia makuja tarjolla Jokikatu 16:sta.

Kuva: Mikko Pääkkönen

Matkaa jatkettiin pitkin suomen pisintä tammikujaa kohti Kyläravintola Terhoa. Kun astut sisälle Kyläravintola Terhon ovesta niin paikan taju tahtoo hieman hämärtyä. Kuppi kahvia paikan päällä paahdetuista  pavuista kylän olohuoneen rennossa  ympäristössä vie ajatukset väkisinkin Södermalmille.  Kahvia on paahdettu ravintolan yhteydessä jo kolme vuotta aivan kylän sydämessä. Terhon kautta voit vuokrata myös Ratsutaloyksiön joista löytyy oma keittiö, sauna ja parveke.

Kuva: Mikko Pääkkönen

Kuva: Mikko Pääkkönen

Terhon takapihan  kautta hipsittiin kylän omaan panimoon ja leipomoon jossa meidät otti vastaan oluentekijä Tuomo ja kyläleipuri Elina.

Täytyy tunnustaa heti kättelyssä että olen enemmän cava ja prosecco naisia, mutta onneksi aina on tilaa iloisille yllätyksille. Vaaleiden oluiden raikkaus ja juureen leivottu leipä jossa rapea kuori ja mehukas sisus ryyditettynä tarinoilla oluen valmistuksesta ja juurileivonnasta saa tuotteet tuntumaan arjen luksukselta joita voisi hakea kotiinsa vaikka joka päivä. 

Pizza biancon juureen leivottu hiukan hapan pohja, mehevä vuohenjuusto ja mansikat tekivät musta niin onnellisen naisen panimon ylisillä että en oikein keksi sanoja kuinka sitä kuvailisin. Onneksi ymmärsin sentään kiittää Elinaa lähtiessä. Pizzan kanssa maisteltiin Pirskettä joka oli mielestäni ilahduttavan raikasta. Suurimman yllätyksen oluissa ehkä teki kuitenkin maistelussa ollut tumma olut, olisikohan ollut Fredrik nimeltään. Pehmeän spelttisuklaakeksin kanssa mainio makupari jota voisin tarjota vieraille vaikka jälkiruoaksi pimeänä tuulisena syysiltana. Tuomon ja Elinan konstailemattomia ja puhtaita makuja voit hakea mukaan vaikka retkievääksi Kyläpuodista joka löytyy Kyläravintola Terhon takapihalta. 

Mathildan Marina piilottaa sisäänsä 100 paikkaisen ravintolan ja veneillä liikkuville on löytyy 42 venepaikkaa. Ravintolassa söimme maittavan buffetin jossa oli tarjolla paikallisen kalastajan Villen nostamaa haukea. Hän kertoi myös  Kala-ToVin tarjoamista palveluista. Miltä kuulostaisi kalastusretki kavereiden kanssa jonka lopuksi valmistaisitte maittavan aterian saamastanne saaliista saaressa. Mathilden Marinasta on ehdottomasti mainittava että kesälauantaisin siellä on vegaanibuffet. 

Kuvat Mathilden Marina ja vierasvenelaituri Mikko Pääkkönen

Krista, joka opasti koko päivän meitä läpi Mathildedalin on tässä kertomassa mm. Café Mathildedalin ja luotsaamansa Hotel Mathildedalin toiminnasta. Tästä kahvilasta löytyy reipas annos mummolaromantiikkaa hauskoine yksityiskohtineen. Seinältä löytyy jättimäinen liittutaulu vieraskirja johon jokainen vieras voi jättää tervehdyksensä. Ja noi lamput, puulaatikothan on vallan vekkulit.

Hotelli Mathildedalista löytyy romanttisen rustiikkiset huoneet. Pitsiliinoin koristellut tyynyliinat, vanhat tuolit ja raikkautta tuovat vihreät ikkunanpokat.

Ihanan päivän päätteeksi Ravintola Ruukin Krouvi oli loihtinut meille kesäisen piknikin tunnelmallisessa  vanhassa valssaamossa (korjatkaa ihmeessä jos meni pieleen!)ja samalla saimme seurata Second Chance:n, the other danish guy:n, Ruukin kehräämön ja -kutomon muotinäytöstä.

Tämä kuvassa näkyvä haalari on aivan super monikäyttöinen ja sitä  löytyy myös mustana. Maijan nettikauppaan klikkaat itsesi tästä.

Kuva: Mikko Pääkkönen

Kuva: Mikko Pääkkönen

Kuva: Mikko Pääkkönen

Kuva: Mikko Pääkkönen

Kuva: Mikko Pääkkönen

Tunnelmalliseksi tilan teki taustalla kauniisti soiva hand-pan, tuli, luonnonkukat, sisällä virtaava pieni joki, kaunis kattaus ja ihmiset.

Kuva: Mikko Pääkkönen

 Kuvissa rakastan lähes tyhjiä lautasia, koska parasta on syöty ruoka. Kerrotut tarinat ja kohtaamiset. Niitä mahtui tähän päivään monta ihania alpakoita myöden. Voiko enää sympaattisempia nelijalkaisia olla? 

Kaksi alinta kuvaa Mikko Pääkkönen

Poikkeuksellisesti tässä postauksessa on myös toisen henkilön ottamia kuvia eli Mikko Pääkkösen ja tästä pääset hänen kotisivuilleen.

Matkailu avartaa ja lähimatkailu etenkin. Useasti matka suuntautuu kauas ja siihen valmistaudutaan perusteellisesti ja kotinurkkien aarteet jää helposti hieman etäisimmiksi. Itselläni tämä oli kolmas kerta Mathildedalissa ja nyt varmaan vasta näin sen Mathildedalin jonka paikalliset tuntevat omakseen ja jonka haluaisivat myös muidenkin näkevän. Rennon ja eloisan ruukkikylän jossa on paljon monen alan osaamista. 

Kiitos Yrityssalo, Mathildedalin kylä ja yrittäjät jotka saitte meidät tuntemaan olomme enemmän kuin tervetulleiksi.

Koska jääkaapistani ei tällä hetkellä löydy pirskahtelevaa pirskettä niin hilppasen kaatamaan itselleni lasillisen kuplivaa ja valtaan itselleni sohvan nurkan.

Ihanaa alkavaa viikonloppua sinulle.

♥

Heidi

P.S. Jos kaipaatte jännitystä elämään niin suosittelen areenalta Ennen kuolemaa-sarjaa, huhhuh....

Paras aika vuodesta

Paras aika vuodesta on ehkä hiukan väärin sanottu koska jokaisessa vuodenajassa on jotakin parasta juuri sillä hetkellä. Mutta, nyt on kyllä niin mielettömän kaunista että melkein silmiin sattuu. Raikas heleä vihreys, luonto suorastaan räjähti suoraan kesään ja ainoastaan piipahti keväässä. Kukkivat puut ja pensaat, niitähän pitäisi olla kokoajan nuuhkimassa ja ihailemassa. Kukinta on yhtä nopeasti ohi kuin alkoikin. Meillä keittiön ikkunasta saadaan seurata vielä parin päivän ajan valkoisia hattaramaisia kukkapilviä kunnes kaikki valkoiset terälehdet ovat tippuneet maahan. Siihen asti nautitaan hetkestä valkoisten hattaroiden kanssa ja sen jälkeen nautitaan jostain muusta. 

Viime vuonna ostamani harukopaju palellutti talvella hentoiset oksansa joten siirto hiukan suojaisempaan paikkaan on nyt kesän aikana edessä. Etupihan puolelle ajattelin pajun tilalle istuttaa vaaleanpunaisena kukkivan kirsikan. Toivottavasti se menestyy pajun paikalla. Sitten ei muuta kuin odottelemaan oman pihan hanamia ja hanafubukia.

Rentouttavaa viikonloppua sinulle.

♥

Heidi

Hanko - Kerran kesässä

Eilen oli täydellinen kesäpäivä. Kerran kesässä vietämme päivän Hangossa samalla porukalla. Pieni perinne josta pidän niin mielelläni kiinni. Parista aikaisemmasta vuodesta poiketen eilen ei tarvinnut pukeutua kevyttoppatakkiin taretakseen. Shortsit ja t-paita, sininen taivas ja sininen meri. Kylläpä oli ihanaa. Hangossa on tällä hetkellä sesonki parhaimmillaan ja aurinkoinen päivä oli herättänyt kaikki kynnelle kykenevät liikkeelle. 

Polkupyöriä oli paljon ja joka puolella. Sillä onkin kätevää liikkua Hangossa rannalta toiselle. Itse kiipeiltiin kallioiden kautta mikä on lastenkin mielestä hauskaa. Oli kyllä välillä jännät paikat omastakin mielestä.

Tässä karusellissa lapsilla hujahti reilu tunti hyppien ja naruissa roikkuen. Tänään onkin kädet olleet enemmän ja vähemmän kipeinä. 

Suppailijoita oli paljon lautoineen liikkeellä. Rannalta sai vuokrata laudan mielestäni kohtuulliseen hintaan, 1h/20€ ja 2h/30€. Tosin en tiedä mikä näissä on yleinen hintataso ja katsoinko ylipäätään oikein. Saa korjata jos olen väärässä.

Kyllä se vadelmavene kannattaa pakata tänä kesänä toistamiseen ja suunnata katseensa aurinkoiseen Hankoon. Tunnin matka ja on niin lomalla.

Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle.

♥

Heidi

Karis - Suomen Paris

Nyt kannattaa kaivaa kalenteri esille ja pyöräyttää punakynällä sydän lauantai 5.8.2017 ympärille. Loviisan vanhoista taloista vahvasti inspiroituneena Karjaa saa oman tapahtumansa. Tapahtuma tuo eloa pieneen kaupunkiin, luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kotiseuturakkautta. Olkoonkin niin, että teini taloudessa laskee vuosia koska pääsee täältä pois, (niin minäkin silloin joskus ja silti aina palasin), mutta nyt voin rehellisesti sanoa viihtyväni täällä. 
 Karjaa on juuri sellainen kuin miltä näyttää: värikäs ja leppoisa pikku kaupunki, jonne mahtuu taloja puuhuviloista 1970-luvun betonirakentamiseen, ihmisiä lampureista taiteilijoihin ja taloustieteilijöihin. Karjaa on vanha radanvarsikaupunki, joka sijaitsee alle tunnin matkan päässä Helsingistä ja Turusta. Raiteita pitkin kaupunkiin on aikoinaan tullut jopa huviloita Terijoelta, ja monet sen nykyisetkin asukkaat ovat radantuomia. Karjaan pääkieli on kariska, mutta asukkaat kyllä vaihtavat sujuvasti suomen tai ruotsin kieleen, jos et ymmärrä halaistua sanaakaan.

Karjaa on kätevän kokoinen: kaikki palvelut löytyvät keskustasta, ja sieni- ja marjametsiinkin pääsee vaikka fillarilla. Asuminen on halpaa, ja unelmiensa talon (eli ikuisen remppakohteen) voi edelleen löytää kohtuuhintaan.

Karjaa on nykyään osa Raaseporia, joka on saanut nimensä 1300-luvulla rakennetun linnan mukaan. Karjaa on pieneksi paikaksi hivenen suuruudenhullu: harvasta kaupungista löytyy Hollywoodinkuja, Chicago ja Amerikan villoja, ja paikallinen sanontakin kuuluu vaatimattomasti: ”Karis on Suomen Paris.”
Persoonalliseen vuokra-asumiseen pääset tutustumaan mm. Hammarborgin (yllä) punatiilitalon valoisissa asunnoissa sekä punamullatuissa  työläisasunnoissa Billnässin vehreässä ruukkimiljöössä. Nämä yhdessä ravistelevat käsitystä millaista vuokra-asuminen voisi suomessa olla. 

 Elokuisena lauantaina (5.8.2017) kymmenet kodit, useat julkiset rakennukset sekä myytävät kohteet Karjaalla ja Billnässissä avaavat ovensa vierailijoille. Kauniit vanhat talot ja huvilat, selkeälinjaiset funkkiskodit, uudiskohteet sekä kesäisen vehreät puutarhat kutsuvat tutustumaan Länsi-Uusimaahan ja sen omintakeiseen asumiseen. 

Vehreää täällä ei ole ainoastaan puutarhat. Ystävän puoliso totesi ensi kertaa tänne ajaessaan, että ihan kuin olisi ajanut puistoon. Totta, korkeat vihreät lehmukset Karjaantien varrella jotka osuvat latvoista lähes yhteen tekee kyllä usvaisina aamuina taianomaisen tunnelman.

Tapahtumasta löytyy paljon informaatiota kotisivuilta jossa tietoa mm. tapahtumabussista, infopisteestä, päivän ohjelmasta, kohteista, kartoista.   Päivityksiä voit seurata myös Karis - Suomen Paris facebook sivuilla. Käy tykkäämässä ja pysy ajan tasalla.

Ja jos pyörit hoodeilla ja päivittelet sattumalta instaa niin älä unohda tägätä 

#karissuomenparis 

Tänä elokuisena lauantaina olette myös tervetulleita tutustumaan meille ja sään salliessa puutarhasta löytyy pihakirppis ja popup kahvila.

Ihanaa jos jaksoit tänne asti!

Leppoisaa lomaa kaikille lomalaisille ja meille vielä lomaa odottaville, jaksaa, jaksaa.

♥

Heidi