Mikään vihreä ei tunnu tällä hetkellä niin hyvälle kuin nopeasti versova herne. Kaunis katsella ja maukas salaateissa sekä leivän päällä.
Eilen lumettomissa kukkapenkeissä kurkisteli terhakkaat kevätvuohenjuuren alut ja krookukset. Tänä aamuna maa olikin jo valkoisen märän lumen peitossa. Aika tarkkaan vuosi sitten nautittiin kahvit aurinkoisella terassilla ja vesi lorisi iloisesti räystäistä. Mutta ei anneta säiden masentaa. Nyt on vaan kurotettava herneen verson lailla valoa ja kevättä kohti.
Ilolla loppuviikkoon!
♥
Heidi
