On nautittu pakkaspäivistä, auringosta, sinisestä taivaasta, kuumasta kaakaosta, vähän tulisemmasta ruuasta, ensimmäisistä tulppaaneista ja helmihyasinteista, kuplivasta, suklaasta, kynttilöiden pehmeästä valosta. Hämmästelty Lemmyn ja David B:n yhtäkkistä poismenoa. Todettu, että rahalla ei voi ostaa terveyttä ja ehkä aina ei onneakaan.
Omaa mieltä piinaa rauhattomuus, niin kuin usein kun kevät on vasta aavistuksena ilmassa. Mutta tiedän, että muutos on tulossa. Sille pitäisi vain uskaltaa avata portit, uskaltaa hypätä. Tai sukeltaa, sukeltaa syvälle. Muutos oli ennen lapsia helppo juttu. Silloin uskalsi vapaammin heittäytyä vaan virran vietäväksi.
En ole aikaisemmin juurikaan noteerannut Egotripin biisejä (paitsi Matkustajan), mutta nyt sieltä tuntuu löytyvän voimabiisi jos toinenkin, joilla tuntuu saavan suorastaan lentävän askeleen lenkille. Rakastan pieniä tarinoita ja niitähän näillä miehillä tuntuu riittävän.
Aikaisemmin en ole ainakaan julkisesti tunnustanut ikäkriisejä, mutta selkeästi jotain kasvukipuilua on ilmassa, hakemista ja hapuilua. Onko sitten henkistä kasvua, hyväksymistä itsensä sellaisena kuin on (taas), hyväksymistä itsensä äitinä, vanhempana tai puolisona, kuka tietää vielä. Samanaikaisesti elämä tunuu kevyeltä, kepeältä ja iloa täynnä olevalta. Elämä tuoksuu kanelikorpuilta, chililtä, koriantelilta, kaakaolta ja kookokselta. Huonojen yöunien jälkeen elämä näyttää lasten naurulta ja kinastelulta, kauppalistoilta ja aikatauluilta, kokouksilta ja projektien toteutuksilta, liian aikaisilta aamuherätyksiltä ja siltä, että kaikki on aina hukassa. Yhtä kaikki, kaiki on kuitenkin hyvin.
Sininen taivas,
poutasää
musta pilvi päällä pään hän kulkee
ja paikasta toiseen
ajelehtii
vailla määränpäätä jotakin etsii
tietämättä mitä se on
toista puolta tyhjäpää
kiertää samaa ympyrää
hän miettii
on kuin ei kuuluisi ollenkaan
hän on aina väärässä paikassa väärään aikaan
ja jos ei oisi olemassakaan
onko väliä sen
ja hän on tehnyt päätöksen
tulee tammikuu niin hän jättää taakseen kaiken
seisoo eteisessä, ehkä epäröi hetken
avatako ovea
hän tekee sen
maailma jatkoi kulkuaan
raahaa häntä mukanaan,
hän pohtii
ei putoa riimit paikoilleen
eivät sävelet soi tapaan entiseen
kun katsoo huomaa kaiken muuttuneen
hän muuttunut ei
ja hän on tehnyt päätöksen
tulee tammikuu
niin hän jättää taakseen kaiken
seisoo eteisessä,
ehkä epäröi hetken
avatako ovea
hän tekee sen
hän on tehnyt päätöksen
astuu ulos eteisestä
hän on vapaa
ja hän on tehnyt päätöksen
tulee tammikuu niin hän jättää taakseen kaiken
seisoo eteisessä,
ehkä epäröi hetken
avatako ovea
hän tekee sen
hän tekee sen
Onnea, iloa ja kepeyttä uuteen viikkoon!
♥
Heidi