maanantai 25. helmikuuta 2013

Pyhä

 
Yhdeksän henkinen ryhmä rämä on kotiutunut turvallisesti. Neljän aikuisen ja viiden lapsen voimin on nyt koitettu valloittaa tuntureita ja latuja. Pyhällä olo oli kuin vastarakastuneella, kohteena tosin tällä kertaa kuitenkin talvinen luonto ja hiljaisuus. Uskomattoman kaunista! Niin, ja löytyihän se hiihtämisen ilokin näin heti kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Ja sehän se vasta hienoa olikin, yllätin itsenikin.  Pitkästä aikaa laji josta sai kunnolla hien irti, kiitos varmasti sairaan huonon tekniikan ;) Tosin nyt on paineltava suksiostoksille ennen kuin kaikki lumet sulaa..... ihan vaan, että saisi sitä tekniikkaa hiottua.... Ihanaa olla kuitenkin  taas kotona, seurata protestoivaa kissaa ja selättää pyykkivuoria. Jotka ei muuten ole enää yhtä korkeita kuin Pyhätunturi.
Perhe T, kiitokset vielä mainiosta matkaseurasta! Ilman teitä ei oltais varmaan koskaan ymmärretty lähteä tähän suuntaan, vaan ihan vää.. eikun toiseen suuntaan :D
 


 Iloista alkanutta viikkoa jokaiselle!
Heidi
 
 
 


6 kommenttia:

  1. Lapin tyttö niin tykkää tästä :) Ja huomaan, että punkku on ollut matkajuomaa terästämässä, joten hiihtotekniikkakin on takuuvarmasti ollut ihan hallussa ;)
    Kiitos tämän päiväisestä vierailusta ja nähdään taas pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Ekaterina, punkun olisi tosiaan pitänyt olla termarissa terästyksenä niin olisi ollut jouheampaa tuo meno :D Nähdään!

      Poista
  2. Ihanat tunnelmat välittyvät kuvista...
    x

    VastaaPoista
  3. Apua, voiko se hiihtämisen iloa todella löytyä? :D Mies yrittänyt viimeset kolme talvea lähes viikottain saada hiihtämään (itse kun sitä rakastaa!), mutta omassa mielessä siintää vaan ala-aste ja suksi viha! :D Mutta sun teksti antoi pienen mahdollisuuden hiipiä omaankin mieleen, ehkä pitäis päästää juurtuneista ajatuksista jo irti! ..ehkä. :D Ihana reissu välittyy kuvien kautta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Vilhelmiina, voi se :D Itse olin kanssa vakaasti koulun hiihtohommien jälkeen päättänyt, etten ikinä koske suksiin. Nyt sai mennä omaa vauhtia, ei tarvinu hiihtää kilpaa ja välinetkin ehkä sata kertaa paremmat :D Lainasuksilla tuolla hiihtelin kun pieni pelko oli persauksissa, että ne jää hankeen pystyyn. Mutta kyllä omat nyt haettava :)

      Poista

Ilahdun jättämästäsi kommentista ♥

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails