Hei kaikki ihanat! Tuntuu kuin olisin ollut ikuisuuden poissa, mutta eihän tässä ole vierähtänyt kuin muutama päivä. Kuvien ja Picasan kanssa edelleen suuria ongelmia. Olen tainnut onnistua sekoittamaan koko koneen, huh. Useamman tunnin äherryksen jälkeen poskien puna on selvä merkki kiukusta ja harmista. Mutta onneksi nämä muutaman edellisen postauksen kotkottajan kaverit sain nyt tänne. Kävimme viime viikon lauantaina moikkaamassa kaikenkarvaisia ihanuuksia Skeppdal Familyssä. Siellä toimii löytöeläinten koti ja eläinhotelli. Pihalla tallusteli hanhi, ankka, kanat ja kukot. Sisältä löytyi kissoja, lisää kissoja, pieniä tipuja ja marsuja. Osa omistajien omia, osa löytöeläimiä, osa huostaan otettuja ja hotellivieraita. Mieleen jäi kytemään vahvasti oma kanala. Siis ihan pieni vaan ;) Persoonia parhaimmillaan omine kotkotuksineen. Kanalassa tulee hyvälle tuulelle ja eikä vaivaisi munapula! Nyt täytyy mennä vahtimaan risottoa ja pannulla paistuvaan kalaa, mä en halua tämän konekatastrofin siirtyvän tuonne keittiöön......