Eilen kaivattiin sisäistä ja ulkoista lämmikettä enemmän kuin pitkään aikaan. Vanhan talon iloja, poltin oli vaivihkaa sammunut. Niin on tottunut taloon jossa vähän vetää sieltä ja toisena päivänä vähän täältä ihan tuulen suunnasta riippuen, että aika kylmäksi kerkiää ennen kuin mitkään hälytyskellot soi. Nyt tarvittiin soitto äidiltäni, että ei tule kuin kylmää vettä :)
Onneksi edellispäivänä oli keitelty reilu kattilallinen punajuurisosekeittoa. Omasta mielestä ihanaa pakkaspäivän ruokaa, tyttöjen mielestä yökkiä :) Tää tyttö taas heittää kädet melkein kainaloita myöden ristiin ilosta ja onnesta kun ei tarvitse syödä spagettia tai spagettia.
Olohuone on meillä vielä remontoimaton huone. Kun muutettiin niin hiottiin ainoastaan parketti ja se lakattiin. Vanhan tapetin päälle keltaista ja kattoon sekä listoihin puhdasta valkoista....
Niin kuin arvata saattaa, olkkari on myös talon kylmin huone vaikka poltinkin pelittäisi.
Purut on varmaan painunu polven korkeudelle ja avovintiltäkin puhaltaa mukavasti raikasta ilmaa :) Vanhoissa taloissa oppii arvostamaan monen monta asiaa ja oppii myös varautumaan monenlaisiin asioihin. Yksi asia mikä tässä talossa ei varmaan ole ollut enää vuosiin loppu on kynttilät. Eilen tunnelmoitiin parinkymmenen kappaleen voimin ja kyllä vaan olkkarikin lämpeni pikavauhtia. Ihanaa!
Jos eilen posket punoitti keitosta ja kynttilän lämmöstä niin tänään saatiin reippaat punat poskille luistelusta. Mukaan pakattiin aamulla leivottuja sämpylöitä, mehua ja kuumaa kaakaota. Tämä oli toinen kerta viidentoista vuoden tauon jälkeen ja nyt jo tuntui kivalta.
Piruetit ja hypyt saa kyllä odottaa ehkä maailman tappiin asti :)
Oikein ihanaista alkavaa viikonloppua sinulle!
♥
Heidi
