Syyskuun viimeinen ja ilma on todellakin syksyinen. Harmaata, tuulista ja lehdet putoaa jo vauhdikkaasti puista. Pieni kierros pihalla kehottaa jo tarttumaan haravan varteen. Ehkä odotan kuitenkin vielä hetken. Kun talon vieressä kasvaa kymmenkunta vaahteraa ja pihalla suuri tammi niin hosuminen on turhaa, haravoitavaa riittää niin pitkälle kunnes ensilumi peittää loput lehdet. Koleus on tullut kaveriksi myös sisälle. Villasukat ja villatakki on ollut aikaisen aamun parhaat kaverit. Jokohan sitä kävisi illalla kääntämässä pattereihin hiukan lisää lämpöä. Tällaisina aamuina on ihanaa palata viimeviikolla otettuihin kuviin. Aurinkoon, auringonkukkiin (jotka on kerrassaan upeita vieläkin) ja ystävien kanssa vietettyyn iltaan. Tästä on hyvä ponnistaa lokakuuhun.
♥
Heidi
