lauantai 3. toukokuuta 2014

Joskus on niitä aamuja

kun olisi pitänyt nukkua tunnin pidempään tai ehkä jopa kaksi. Ensimmäisenä keikahti hunajat pöydälle. Ei kuitenkaan niin paska homma, etteikö olisi kameraan kerinnyt tarttumaan. Mutta toi hunajan tahmeus pöydässä kuvasti hyvinkin koko aamun alkua. Vuoron perään aurinkoa, vettä, räntää, rakeita. Avaimet unohtui sisälle. Tytöt kärttää, että kerro nyt minkälainen se papa-koe oikein oli ja tehdäänkö ne vauvat ihan oikeasti sängyssä. No papa-koe tehdään kaikille aikuisille naisille, itsestään huolehtiminen ja terveys on tärkeää ja sitä rataa.... Ja kuka teille mitään mistään sänkyhommista on kertonut, täh?
Onneksi papa-kokeet ja vauvahommat unohtui ajelulla naapurikaupunkiin ja vaaleanpunaisen kirsikka(?)puun alla. Jäin vain miettimään saisiko äitinä heittää joskus kädet korville ja lällättää kieli pitkällään, ihan vaan jos ei haluisi heti vastata kaikkiin kysymyksiin? Kauhistuttaa ajatus meidän pikkuisista murupullista, jotka on jo muutaman vuoden kuluttua orastavan aikuusuuden kynnyksellä olevia nuoria naisia. Huh, nyt on pakko lähteä lenkille.

  Ei muuta kuin peace &love!

Heidi

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails