Kyllä tätä kannatti taas odottaa. Hiirenkorvia, kuopsutusta puutarhassa, onkimista, varpaita rantahiekassa. Me kaikki neljä muitsuketta heitettiin riemusta kiljuen talviturkit pois. Aurinko kuivatti ja lämmitti hetkessä. Kaloja ei koukkuihin tarttunut, mutta niin tässä kuin monessa muussakin asiassa, matka on päämäärää tärkeämpi :)
(paras kesäkassi ikinä TineK/DesignWest)
Tässä samalla haluan vinkata siskoni blogista migreenimimmi ja kuvaus on kopsattu suoraan siskon blogista.
- Olen työssä käyvä kahden teini-ikäisen tyttären äiti, joka on naimisissa ihanan (välillä itsepäisen) miehen kanssa. Itsehän olen mukamas todella täydellinen ;). Perhe on minulle tärkeä voimanlähde sairauden kanssa kamppailuun. Välillä onneksi ollut normaaliakin arkea ilman kipua, ja niistä päivistä olen ollut todella iloinen. Ottakaa kantaa, antakaa mielipiteitä ja kertokaa omista kokemuksistanne. Millaista elämä on kamppailussa vaikean migreenin, arjen pyörittämisen, perheen ja työelämän välillä.
Tiedän hänen toivovan, että blogin kautta voisi löytää vertaistukea ja samanlaisessa tilanteessa eläviä. Sivusta seuranneena voin kertoa, että kipu on ollut ja on toisinaan vieläkin lamaannuttavaa, ellei jopa invalidisoivaa. Toisinaan sitä on ollut jopa pelottavaa seurata sivusta. Onneksi asiasta on voitu nauraakin vedet silmissä, silloin kun lääkitys on ollut kohdillaan ♥
Mutta pidemmittä turinoitta, käykää tutustumassa. Ja kertokaa kumminkaimankavereille jotka ehkä painiskelee samojen asioiden parissa :)
Suloista sunnuntai-iltaa sinulle!
♥
Heidi
