Tänä syksynä näyttää tulevan aivan mahtava omenasato. Samoin luumuja on niin paljon kuin vaan jaksaa syödä. Luumupuu kasvaa aivan tontin perällä, autotallin takana ja on jäänyt raukka aivan huomiota vaille ja venähtänyt aivan tolkuttoman pitkäksi. Asialle on tehtävä mahdollisimman nopeasti jotain. Oman pihan hedelmät ei aiheuta haastavia hetkiä. Ainoastaan sen suhteen, että kuinka paljon jaksaa leipoa omppupiirakkaa tai kuinka paljon luumuja on riittävästi ennen kuin vatsaa nipistää. Olen tässä vaivihkaa viikon verran seuraillut kaupassa muovitettujen asioiden määrää. Osallistuin Muoviton Syyskuu kampanjaan ja nyt ollaan oltu jo kaksi päivää tosiasioiden äärellä. Voi olla, että meidän perheessä ei syödä salaattia kuukauteen. Joka ikinen marketin salaatti oli kääräisty muoviin. Minkä takia leipäpussissa on muovia ja miljoonassa muussa paikassa? Arvaatte varmaan, että nyt haasteen tiimmellyksessä muovit hyppää silmille. Nämä kuvissa näkyvät ihanat litteät persikat on pakattu kristallimuoviin. Ei siis litteitä persikoita, pyöreitä kyllä. Olen päättänyt pärjätä mahdollisimman hyvin ilman muovia tämän kuukauden. Arvaan kyllä, että jossain joudun taipumaan. Kukaan ei varmaan esimerkiksi suostu pyllyä pyyhkimään vaahteranlehdellä vaikka niitä on kohta maasta maasta haravoitavana tuhansia ja taas tuhansia. Kangaskassit tarkempaan käyttöön. Paperipussien etsintään, pesupussit uusiokäyttöön, ompelukone esiin ja hedelmäpussien ompeluun. Jos kuukauden mittainen haaste ei houkuttele niin löytyy kevyempikin vaihtoehto Plastic free tuesday. Pieni teko.....tiedätte kyllä. Mahdollisesti väliraporttia parin viikon päästä ja viimeistään kuin syyskuu on lopuillaan. Jos olet tarttunut samaiseen haasteeseen niin olisi tosi kiva kuulla minkälaisia ajatuksia se on sinussa herättänyt. Mä lähden nyt murupullien kainaloon.
♥
Heidi
